Puluboin iltasatu

Kirjoittanut Veera Salmi

Kuvittanut Emmi Jormalainen

PULUBOI1-PuluboiLentaaTeksti-EmmiJormalainen

Töttölöö! Minä olen Puluboi, heippa, moikka, moljens! Mukavaa tiistaita, keskiviikkoa ja tolstaita.

Tämän talinan voi ostaa myös videona, ja se on luettavissa osoitteessa www.puluboi.pum. Paljon muutakin loinaa samassa osoitteessa. Ensimmäiseksi suulennuslasi ja mittanauha yks ysi ysi. Ekspoksilla mukavan vaalallinen lintupeliuutuus: ”Taistelevat metsot Ykkönen”, saatavana myös öljyväli-maalauksena. Kaikki muukin lintuaiheinen klääsä poistohintaan. Myös hevosenhännän hoitosetti ja pulkillinen viiksivahaa, eeelittäin edulliseen sopimushintaan tietenkin. Piillä osoitteet tänne, niin saat jokapuoleista liikennettä. Tilla nyt, maksa maaliskuussa yks ysi ysi.

Anteeksi, soli soli. Ei ole mitään myynnissä, minä vain nallasin. Tai minä siis haljoittelin. Minusta tulee isona Mainosmies Mainostaja. Isäni on kiileellinen kiljekyyhky ja isoisäni oli kuuluista sotakiljeenvaihtaja Halmaa paloni, joten minäkin saatan onnistua elämässäni, jos vain jaksan haljoitella oikein leippaasti.

Hei kuulkaa! Tööt! Nyt on todella hauskaa! Haluatteko kuulla iltasadun? Se on ihan lyhyt. Ei helmostuta siellä. Nyt tulee hyvä juttu. Hys.

PULUBOI1kuva

KOLME PULUA.

Olipa kellan kolme pulua. Pikkupulu, keski-pulu ja IISO UUUPEA pulu. He katselivat Hämeentien toiselle puolen, jossa meli liplatteli kauniisti.

– Hyi, miten halmaa ja kamala meidän oma kotipihamme on. Häivytään täältä, sanoi LOHKEA ja SUULI isopulu.

Ensimmäisenä Hämeentien yli lennähti pikkupulu. Viuts, viuts, viuts!

– Kuka lentää minun Hämeentieni yli? kysyi susi, joka aina valtioi Hämeentiellä.

– Minä vain, pikkupulu.

– Minä syön sinut.

– Elä nyt viitsi, sanoi pikkupulu. Kohta tulee siskoni, keskipulu. Hän on paljon pulleampi kuin minä.

– Jahas, sanoi susi.

Sitten oli keskipulun vuolo.

VIUTS, VIUTS, VIUTS!

– KUKA LENTÄÄ MINUN HÄMEENTIENI YLI? kysyi susi.

– Minä, keskipulu vain. Tulhaan sinä minua jahtaat. Kohta tulee isoveljeni, IISO-pulu, hän on tooosi pullea.

– Aaaa. Kiitti vinkistä, sanoi susi.

VIUTS, VIUTS, VIUTS.

– Kukas siellä lentelee Hämeentien yli?

– MINÄ. IISO-pulu.

– Jaahas. Lenelepäs tänne niin minä pistän sinut poskeeni.

– Hyvä on, iso-pulu sanoi, lensi alas ja veti ensin plösät suden kuolaa valuvaan kitaan, plöts. Sitten, PUKS, se nokkasi suden päähän kuhmun. Susi köhi kakkoja kulkusta ja hieloi käpälällä otsaansa.

AAUTS, susi sanoi, avasi silmänsä ja näki, kuinka sulka halkoi ilmaa kuin nuoli ja iskeytyi kipeää tehden keskelle nenää. TINKS.

– ÄÄ-ää-ääh, susi itki kuin vauva ja häipyi muille maille eikä enää uskaltanut milloinkaan lähjätä puluille, jotka olivat ulheita ja hienoja olentoja. Sankaleita! Sen pituinen se.

Niin, ja tässä vielä lista, mihin olen luetteloinut maailman kolme palasta satua:

  1. Kolme pukkia eli pulua
  2. Kolme kalhua eli pulua
  3. Seitsemän pientä kiliä eli pulua

Ja jos te lapset ja linnunpoikaset ette ole vielä kuulleet näitä talinoita, niin komentakaa äkkiä teidän äitinne kiljastoon ja kiljakauppaan, hophop, gougougou, koko kokoelma hintaan yks ysi ysi!

 

Puluboi_mainos