Oletko koskaan kuullut tarinaa kananpojasta nimeltään Tipu Tip? Se asui ystäviensä kanssa järven rannalla, eikä siltä puuttunut mitään, tai juuri mitään, sillä vaikka se oli tipuksi kovin kiltti ja hyväntahtoinen, järkeä sen päässä ei juuri ollut. Ja jos et usko, niin kuuntelehan tämä tarina.

Eräänä päivänä, kun Tipu Tip oli tapansa mukaan kävelemässä järven rannalla, sen päähän putosi pieni tammenterho.

– Auts! Mitä ihmettä minun päälleni putosi? se ihmetteli.

Se mietti ja pähkäili asiaa pienen hetken ja kauhistui sitten. – Voi ei! Se oli varmaankin pala taivasta. Taivas on putoamassa alas! Minun pitää mennä kertomaan asiasta Suomen presidentille. Hän kyllä pelastaa meidät!

Ja niin tipu mennä touhotti, kunnes tapasi Ana Kanan.

– Mitä nyt, kysyi Ana Kana.

– Taivas putoaa alas ja minun pitää mennä kertomaan asiasta presidentille, sanoi Tipu Tip hädissään. – Tule sinäkin mukaan!

– Hyvänen aika, totesi Ana Kana ja lähti tipun matkaan.

Niin ne vaapottivat yhdessä eteenpäin, kunnes tapasivat Kukko Ukon.

– Minne matka, Tipu Tip ja Ana Kana? kysyi Kukko Ukko.

– Taivas putoaa alas, ja me menemme kertomaan presidentille, vastasi Ana Kana. – Tule mukaan!

– Herttinen sentään, tuumasi Kukko Ukko ja liittyi joukkoon.

Niin ne juoksivat yhdessä, kunnes tapasivat Ankka Vankan.

– Minne olette matkalla, Tipu Tip, Ana Kana ja Kukko Ukko? kysyi Ankka Vankka.

– Taivas putoaa alas, ja me menemme kertomaan presidentille, sanoi Kukko Ukko. Liity seuraamme!

– Hui kauhistus, totesi Ankka Vankka ja lähti muiden mukaan.

Niin ne taapersivat eteenpäin, kukin varmana siitä, että taivas putoaa. Pian vastaan tuli Hanhi Vanhin.

– Minne matka Tipu Tip, Ana Kana, Kukko Ukko ja Ankka Vankka, kysyi Hanhi Vanhin.

– Taivas putoaa alas, ja me menemme kertomaan presidentille, sanoi Ankka Vankka. – Tule sinäkin mukaan.

– Nyt on jo kiire, tuumasi Hanhi Vanhin.

Ja niin ne juoksivat, kunnes vastaan tuli Kettu Pettu.

– Minne matka Tipu Tip, Ana Kana, Kukko Ukko, Ankka Vankka ja Hanhi Vanhin? Kysyi Kettu Pettu.

– Taivas putoaa alas, ja me menemme kertomaan presidentille, sanoi Hanhi Vanhin.

– Vai niin, totesi kettu mietteliäänä. – Minä tiedän oikotien, seuratkaa minua, se sanoi. Ja niin Tipu Tip, Ana Kana, Kukko Ukko, Ankka Vankka ja Hanhi Vanhin seurasivat kettua. Mutta kettupa olikin älykäs eläin, ja tiesi varmasti, ettei taivas putoa. Kettu oli myös kavala, ja se johdatti koko hölmön joukon omaan kotikoloonsa, jossa se pisteli eläimet suuhunsa hyvällä ruokahalulla.

Niinpä Suomen presidentti ei koskaan saanut kuulla, että taivas putoaa. Mutta eihän sillä niin väliä olekaan.