Satumetsän puut ovat suuria
poluilla sammalta ja muhkuraisia juuria,
kivenkolossa asutaan
ja varovasti astutaan
pitkin niittyjä ja metsämaita.

Jos eteen tulee aita
sen yli kiivetään
vikkelään
jotta vielä ehditään
syvemmälle metsän syliin
kaikkiin pieniin kyliin
metsän väkeä tapaamaan
ystäviä kohtaamaan.

Et ikinä arvaa
siilin kuuluu olla harmaa!
muttei mikään ole varmaa,
elämässä tässä
ollaan kaikki jotain etsimässä,
tuumasi siili silloin
kun tähtiä laski illoin
omaksi iloksi lauloi
ja laulun päälle saunoi.

Sytytetään tähdet nyt
kun olet matkaan lähtenyt,
seuraa polkua hämärässä
metsän salat kaikki tässä
silmiesi alla
aivan taivasalla.

Ruohonkorsissa pisarat
voikukan varressa kiharat
et arvaakaan
et ollenkaan
mitä metsän suojiin mahtuukaan.

Siitä viis
nyt satuun siis
sukelletaan kuusen alle
tähti syttyy taivahalle
pian yötä yhdessä katsotaan
ja tähdenlentoja lasketaan.

Siili metsään lähti
illan tullen iltatähti
taivaankannella loisti.
Siili mielessänsä toisti
tärkeitä asiota
joita
metsästä lähti hakemaan
kori käsivarrellaan
huivipäässä kallellaan.

Pienen pieniä siruja
ilon ja onnen hiluja
siili koriinsa laittoi
varovasti taittoi
pajunoksan ja kauniin kukan
niistä neuloi pienen sukan
pienelle siilipojalleen
kullalle ikiomalleen.

Kyllä yö voi tulla hiljaa
silitellen pellon viljaa
keinutellen heinän vartta
syttyy tähtien kartta.
Pimeän tullen varovasti
hengitellään aamuun asti
yöilmaa sakeaa
metsän unta makeaa.

Ollaan tässä näin
siilin kanssa käsikkäin
ollaan hiljaa vaan
ja nautitaan
ei mennä nukkumaan.

Ei ennen kuin käki alkaa kukkumaan
silloin haihtuu yön taika
aamuauringon on aika
herättää kivet ja puut
linnunlauluun tuppisuut.

Auringon hetki kultainen
siilin aamu on aikainen.
Nukkuu vielä kaikki muut
haukottelee metsän puut.

Nyt mansikoita keräämään
kun päivä alkaa heräämään
lähtee siili iloisella mielellä
punainen muki kädessä ja vesi kielellä.

Siili tykkää maidosta
aamupuurosta aidosta
päälle mustikat ja mansikat
apilankukat ja vadelmat.

Sitten herätellään poika pieni
laitetaan kylpyvettä ja pesusieni
tuvan lattialle odottamaan lasta,
aamu aikainen on vasta
alku päivän uuden
valon, leikin, ihanuuden.

Kevät tullut on
aika melko hulvaton
laitetaan pajunkissoille pehmoiset turkit
täytetään ruokavaraston tyhjät purkit
kammataan uusi ruoho hieno
puetaan sinivuokolle leninki vieno.

Silitettään sammaleet
ja järvien veet
sulatellaan jäiden alta
jotta näyttää kauniimmalta
auringon katse ja pilvien kulku.
Tehdään patoon kunnon sulku
ja veden ryöpyissä tanssitaan
yhä uudestaan uudestaan.

Tehdään yhdessä kesä
pikkulinnuille pesä
nostetaan ylös puuhuun
kerätään marjoja suoraan suuhun.

Laitetaan vesi läikkymään
lammen laineet säihkymään
sorsat siihen pinnalle
lumpeenkukat rinnalle.

Taitetaan auringonsäteistä paloja
niistä pieniä kaloja
saadaan lammen veteen
ja satteenkaaren eteen
kannetaan tuolit,
istutaan rantaan
varpailla piirretään kuvia santaan.

Sadepäivän ilo
on vattuja koko kilo.
Kuusen alla istutaan
vattusia popsitaan
ollaan kun ei oltaiskaan.

Lasketaan sadepisaroita
pisaroita joita
pilvistä tippuu maahan asti,
kohta varmaan ihanasti
aurinko taas lämmittää
on hyvä päivä tää
hetki hyvää elämää.

Tähtiin on kirjoittettu satua monta
tarinaa niin uskomatonta.
Niitä siili iltaisin lukee
pojalleen pieniä tossuja pukee
keinuttelee nukkumaan kultaa
yllään nuttu ja varpaissa multaa.

Siinä siili ja vaahteranlehti
istui kunnes yö ehti
hämärällä peittää maan
lipui kotisatamaan
päivän ilo ja valo
syttyi tähtien palo.

Yöllä on siniset sukat
hiuksissa pienet mustikankukat
takkina kuusen havut
nappeina herneet ja pavut.

Yö on kiltti ja lempeä
sillä on turkkikin pehmeä
ja katse niin tumma ja tuttu
kuin siilin oma nuttu.

Linnunrata
tähtiä sata
tuhat tai monta miljoonaa
triljoonaa.

Niitä siilin kanssa katselen
moneen kertaan arvelen
miten avaruus on suuri
kun metsäänkin meinasin eksyä juuri,
onneksi on siili tässä
vierellä kädestä pitämässä.

Siilin kanssa kuutamolla
näin on oikein hyvä olla.
Tähtisateen alta
näyttää kaikki paremmalta,
häipyy turhat surut
murheet ja mahanpurut
alkaa ihan laulattaa
kun siilin kanssa olla saa
kuutamolla kahdestaan.

Nyt otan kesän talteen
poimin kastehelmiä heinän varteen
mustikoita, mansikoita, sieniä
ja männynkäpyjä pieniä.

Auringonsäteitä laitan purkkiin
niitä levitän kotinurkkiin
ettei pimeä tee pesää
siksi tallettelen kesää.

Sydän lämmöstä sykkyrällä
hyvä nukkua mykkyrällä
siilinkin talviuniaan
kunnes linnut taas hautovat muniaan.

Ilmassa on syksyn tuntu
ruohikolla kastehuntu
varvuissa punaiset puolukat
vieressä mehevät juolukat
ja ihan vaan siksi
maalataan mustikatkin sinisiksi.

Laitetaan tateille pulskat jalat
kerätään talteen parhaat palat,
ei kesä vielä voi olla loppu
muuten tulee siilin hoppu
talviunille lehtien alle
eihän sitä taivasalle
voi siili poikinensa nukkua
ja lumen alle hukkua.

Talvi on lumen taikaa
siilille unen aikaa.
Metsä kaunis hiljainen
ei siili tiedä millainen
on jään ja talven seitti
lumi joka peitti
alleen metsän kokonaan
kun siili kömpi nukkumaan
lehtikasan uumeniin
ja siellä sitten nukkui niin
somaa siilien unta
kun metsässä satoi lunta.

Siili nukkuu siilin unta
koira koiran
karhu karhun.
Talven tullen sataa lunta
hiutaleita satakunta
leijuu tuulen lailla
määränpäätä vailla,
siilin unta vartioi
pesän yllä partioi.

Päivän hahtuvia
ajatukseen mahtuvia
ylitse kaartuva taivas ja uni
hohtavan valkoinen ensilumi,
sellaista on siilin elämä tää
että vain siili sen voi ymmärtää.